Mulla meinasi tulla kiire valmennukseen mennessä, joten en ehtinyt tehdä kuin alkukäynnit ennen tunnin alkamista. Tämä osoittautui lopulta ihan hyväksi asiaksi, sillä heti ensimmäisistä raviaskeleista alkaen pääsin toteuttamaan Mooneyn neuvoja. Olen aiemmin antanut Doron liikkua pitkälti omaa vauhtiaan, jolloin ruuna on kyllä ollut melko rento, mutta on reagoinut apuihini tuskallisen hitaasti. Mooney kuvailikin Doroa hevoseksi, jolla on todella vahva "oma moodi", jossa se mielellään kulkisi. Kun tästä moodista sitten koitetaan poiketa, ruuna on alkuun hämillään ja jopa protestoi muutosta.
Ensimmäisenä asiana lähdettiin hakemaan sitä, että Doro liikkuu rehellisesti eteen ja vastaa pohjeapuihini välittömästi. Aloinkin aika nopeasti huomaamaan ne hetket, jolloin Doro alkoi oma-aloitteisesti hidastaa vauhtiaan ja jolloin mun piti heti olla hereillä käyttämässä jalkaa. Aluksi jouduin useamman kerran käyttämään raippaa tehostavana apuna, sillä pelkästä pohkeesta ei tullut minkäänlaista reaktiota. Mun piti todella keskittyä käyttämään jalkaa vain, kun oikeasti pyysin Dorolta jotain, eikä taukoamatta pusertaa hevosta eteenpäin. Tosi nopeasti Doro tajusi homman juonen ja alkoi itse liikkua paremmin eteen, jolloin kaikki muukin tekeminen helpottui huomattavasti.
Teimme tunnilla paljon töitä ympyrällä, jossa haettiin ensin hevoseen hyvä eteenpäinpyrkimys ja sen jälkeen lähdettiin asettamaan ja tekemään pieniä temponmuutoksia askellajien sisällä. Harjoitusravi jätettiin tässä vaiheessa vielä välistä, sillä siinä istuminen on mulle jo itsessään sen päiväinen työmaa ettei tunnista olisi tullut loppua koskaan. Kevyessä ravissa ja laukassa löydettiin kuitenkin hyvää ilmavuutta liikkeeseen ja loppua kohti Doro alkoi itse hakeutua rennommalle kaulalle ja pyöristyi mukavasti. Mooneyhan sanoi heti tunnin aluksi, että tässä vaiheessa hevosen pään asennolla ei ole mitään väliä, vaan muoto tulee sieltä pikkuhiljaa kun ensin saadaan hevonen liikkumaan rehellisesti eteen ja työskentelemään koko vartalostaan. Alusta asti pidin vain ohjan mahdollisimman tasaisella tuntumalla ja muuten keskityin eteen ratsastamiseen. Yllättävän kivasti Doro kuitenkin rentoutui tunnin edetessä ja oli jo lopuksi todella hyvän tuntuinen ratsastaa, kevyt ja reipas. Aada ehti kuvata tunnin puolivälistä eteenpäin muutaman pätkän videolle, joten tein niistä pienen koosteen, jottei postaus jäisi täysin materiaalittomaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti