lauantai 6. helmikuuta 2016

Eräänä talvipäivänä

Tajusin juuri kalenteriani vilkaistessa, että nyt eletään jo helmikuuta. Kohta onkin jo kauan kaivattu kesä edessä. En ole kovinkaan talvi-ihminen, pimeys vain onnistuu joka vuosi viemään voiton itsestäni. Elän ilmeisesti koko talven jonkinlaisessa sumussa, sillä kevät saapuu aina yhtä huomaamatta, vaikka aivoni ovat edelleen jumittuneet jonnekin marraskuun paikkeille. Tällä hetkellä vähän kaikki asiat elämässäni junnaavat paikoillaan, niiden joukossa myös tämä blogi. Tietokoneelleni on kyllä kertynyt valehtelematta yli tuhat kuvaa erinäisiltä ratsastuskerroilta, joten materiaalin puutteesta ei ole kyse. Kirjoittaminen tässä enemmänkin takkuaa, mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa parane kun herään talvihorroksesta. Vielä kun jostain löytäisi ajan kuvien läpikäymiseen, niin saisin postauksia julkaistuksi.


Ratsastuskuvia odotellessa halusin tehdä kerrankin ei-hevosaiheisen postauksen. Pari viikkoa sitten otin koiralenkille mennessäni pitkästä aikaa kameran kaulaani, jolloin muistikortille tallentui talvisia lenkkimaisemia sekä ihania kuvia omasta koirastani Taavista ja perheeni koirasta Nellasta. Muutama kuva harmillisesti ylivalottui ruosteisten taitojeni vuoksi, sillä varsinkin mustan koiran kuvaaminen vitivalkoista lunta vasten osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi.







Koirat juoksivat välillä niin vinhaa vauhtia, ettei vanha kamerani pysynyt menossa mukana!


Rakas silmäteräni ♥


Löytyikö kuvien joukosta suokikkia?

2 kommenttia:

  1. Ai että teilläkin sheltti!
    Anu - pioneerirykmentti.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. Hahah joo, näköjään meidän koirat on lähes samiksia nimiensäkin puolesta :D Sheltit on pop ♥

    VastaaPoista